Eilen piipahdin ruokaostoksilla citymarketissa ja olihan sitä lankahyllyä vilkaistava. Olin kyllä kuullut jo aiemmin tästä cittarin nina langasta eikä aikomuksenani ollut mitään ostaa, mutta mutta...1078326.jpg
Eli kilo harmaata ninaa, puolet merinovillaa ja puolet muovia. Ihan pehmoiselta tuntui ja värit olivat kivat. Vähän aikaa aprikoin lilan ja tuon harmaan välillä, mutta pääsyin lopulta tuohon tummempaan versioon. Hinta oli mielestäni melko edullinen, eli 2 e/100g. Prisman vastaavaa tiinaa (joka tosin on puuvillaa) olen useamman kerran pyöritellyt käsissäni, mutta se on saanut vielä jäädä hyllyyn, värit eivät miellytä silmää sillä ne ovat jotenkin liian punaisia ja sinisiä.

Syy miksi moisiin tuntemattomiin suuruuksiin sorruin oli se, että palmikkovillatakki on alkanut mielessä vilkkua yhä useammin. Ajattelin että tällainen halpa, puolipaksu lanka on sopiva harjoitteluväline. Eipä sitten harmita jos menee purkuun. Tehdään sitten purkumateriaalista kilo villasukkia (tiheyshän tuossa ninassa on aika lähellä 7-veljestä). Toisaalta voisi ajatella, että kalliimmalla langalla saattaa saada parempaa jälkeä aikaan ja näin onnistuneemman lopputuloksen. No katsotaan mitä tulee jahka joulupukin tilaukset ovat valmiina.

Ideoita on haettu etenkin tästä kirjastosta lainatusta opuksesta.1078327.jpg
Svenskan kielen taitoa täytyy varmaan hieman verrytellä, neulesanasto kun ei ole tähän asti ollut se kaikkein oleellisin osattava.

Jos haluaisi todella brassailla palmikoilla niin hakisin innoitukseni jostain tämän opuksen tapaisesta. No ehkä sitten eläkkeellä tai sitten voisi hakea apurahaa hankkeeseen.1078330.jpg
Anteeksi huono kuva, mutta kyseessä on Ella Kivikosken Die Eizenzeit Finnlands. Asiaan vihkiytymättömille kerrottakoon, että kyseessä on Suomen rautakauden esineistön ajoittamisen raamattu (ensi painos taitaa olla vuodelta 1943, tämä tosin on tuoreempi tapaus 70-luvulta).