Pitäähän minunkin vähän pohtia sukkien neulontaa,  kun kerta neulontai oli tähän haastanut.

Aluksi neuloin sukkia, kuten  niin moni muukin. Ihan tarpeeseen kumppareiden ja talvikenkien lämmikkeeksi löysi moni seiskaveikkakerä. Malli oli ihan se perinteinen, niin se joka löytyy siitä vyötteestä. Sittemmin sukkien neulonta on vähän hirttänyt kiinni. Niitä on kiva tehdä, ne valmistuvat nopeasti ja niissä voi soveltaa ja oppia uusia asioita. Tälläkin hetkellä puikoillani on sukat. Olenkin lähestymässä perimmäistä kysymystä, monetko sukat ihminen voi omistaa, siis villasukat? Ennen minulla oli vain yhdet saapassukat ja yhdet ns. paremmat villasukat, joita pidin paukkupakkasilla. Tilanne on sittemmin hieman riistäytynyt käsistä. Olen kohta asemassa, jossa sukkia ei enää tarvi pestä, otan vain uudet valmistuneet puikoilta jalkaani. Myös sukkien käyttötapa on muuttunut. Ennen sukka oli perusfroteesukkien päällä, nyt pidän villiksiä suoraa paljaassa jalassa. Eli suurin osa sukista menee siis omaan käyttöön, mutta teen myös lahjaksi ja perrheen kahdelle muulle asukkaalle.

Uuden neulevillityksen löydettyä tähän talouteen, ei perussukkia ole juurikaan ole näkynyt. No taaperolle on pari perussukkaa tullut. Minusta on kiva löytää uusia sukkamalleja.  Periaatteessa pidän palmikoista, mutta niissä on se ongelma, että ne tekevät sukasta  paksun ja näin ollen vähän epäkäytännöllisen (ovat  kuumat ja eivät mahdu kenkiin). Pidän oikeastaan kaikenlaisista sukista pintaneuleista, palmikoista ja pitseistä. Mutta niitä taviksia en oikein jaksa tehdä, jotain jujua pitää löytyä.

Lankana minulla on useimmiten 7 veikka, tosin pidän myös hieman ohuemmista langoista. Pätkävärjätyt langat ovat kauhistus. Toisen sukan syndroomaa ei juuri ole. Sen verran pakkomielteinen olen, että yleensä pakotan tekemään sen toisenkin sukan heti perään. Toisen parin syndrooma minulla sitä vastoin on. Koska maailma on pullollaan niin ihania sukkamalleja, en yleensä jaksa tehdä kovin montaa samanlaista sukkaa, ainakaan kovin nopeasti.

Yleensä teen sukat ohjeesta. Tosin sukat ovat siitä kivoja, että niissä voi helposti kokeilla uusia kuvioita yms. ihan omasta päästäänkin.

Kantapäihin minulla ei ole suurempia intohimoja. En varmaan ole tutustunut malleista murto-osaankaan. Ehkä kuitenkin se taviskantapää on omaan jalkaani se kaikkein istuvin. Sekä kärjestä, että varresta aloitettua sukkaa on tullut kokeiltua. Ehkä pidän kuitenkin enemmän varresta aloitetuista, koska silloin varrensuusta tulee paremman mallinen.

En ole suuren sukkasalaisuuden haltija. Kertokaa miten tähän veljeskuntaan pääsee!