Vaikka ajatus heinäkuussa tehdyistä pipoista ensialkuun huvittaakin, karisee hymy viimeistään siinä vaiheessa kun vilkaisee lämpömittaria. Alle 10 astetta edelleen.

Malli: Caramel Cable Hat
Lanka: 7 veljestä farkun sininen (67 g)
Puikot: 4,0 mm pikkupyörö ja sukkikset
Koko: miehen

Kiva pipo, tuli miehen päähän ihan sopiva. Mies on korvansa helposti palelluttavaa tyyppiä, joten tein tällaisen vähän pitemmän pipon. Palmikot on aika muhkeita, joten kyllä tämä varmasti lämmittääkin. Jos itselle tekisin, niin vaihtaisin varmaan pienempään puikkokokoon. Kavennukset tein aikapaljon nopeammin kuin ohjeessa, sen verran pitkältä alkoi pipo näyttämään.

Ostin 900 grammaan vihreää tennesseetä. Jotain mielisin siitä itselleni. Mieli vain tuntuu muuttuvan koko ajan. Toisaalta voisin tarvita ihan perusjakkua, mutta toisaalta en tiedä onko vihreä kovin käyttökelpoinen, ehkä olisi järkevämpi tehdä musta. Toisaalta haluaisin pikku puseron, mutta tein jo yosemiten. Yosemite on muuten ollut muutaman kerran päällä. Vähän isolta se tuntuu. Jotenkin tuo sivusaumojen puute tai sitten hävinneet viisi kiloa vaikuttavat asiaan. Olen katsellut himoiten Debbie Blissin neuleita. Vähän vain epäröin tuleeko tennesseellä liian raskasta, jos alkaa palmikoita vääntämään. Olisiko se kuitenkin parempi pitsineuleissa. Kuten huomaatte mieli vaihtelee. En tiedä onko ravelry hyvä vai paha asia. Toisaalta sieltä löytää ihania ohjeita, mutta toisaalta taas, on vähän idea ähky. Ehkä työnnän langat sängynalle odottamaan sitä päivää, kun täydellinen ohje marssii vastaan. Rauhallista sunnuntaipäivää!