Malli: Lina
Lanka: Gedifra extra soft merino 64 g
Puikot: 3,5 mm

Malli on kiva. Se on ollut toteuttavien listalla siitä asti, kun näin sen ensimmäisen kerran. Sopivan yksinkertainen, mutta samalla kuitenkin mielenkiintoinen, tuollainen aika syvä, mutta pysyypä korvatkin lämpiminä. Lopputulos on kyllä omasta mielestäni aika onnistunut. Ei näytä eikä tunnu itsetehdyltä. Materiaalilla on siis väliä. (Kröhöm, hieman itsekehua tähän viikonlopun alkuun.) Jäi ehkä hieman harmittamaan, etten ostanut tuota lankaa kerralla enemmän. Käsitin kyllä, että kolme euroa merinosta on ihan kohtuu hinta, mutta että se oli reilusti puoleen hintaan. Tämä lanka olisi varmaan ihanaa villatakissa tai vaikka vauvan nutussa, tossuissa ja myssyssä. Saas nähdä miten pipo venähtää käytössä ja kastumisen jälkeen. No tuli siihenkin varauduttua vähän vahingossa. Langan puikkosuositus on 5-5,5 mm ja ohjeessa on käytetty 4,0 mm. Kaivoin nelosen pyöröt (ihan vain sen takia, etten omista isompia pikkupyöröjä) ja loin silmukat. Vähän ihmettelin sitä, että neloset tuntuivat aika ohuilta. Vasta kun kavennuksia varten piti ottaa sukkapuikot huomasin, että 3,5 ja 4,0 mm kotelot olivat vaihtuneet. No ei haittaa tuli näin juuri sopiva meikäläisen kupoliin. Pipo saakin olla hieman napakka, ettei viima puhalla läpi.

Päätin tuhota niitä anopilta saatuja vanhoja lankoja. Pussista löytyi nyt niin muodikasta leijonankeltaista. Tosin siltä edelliseltä tai sitä edeltävältä kerralta, kun se oli trendikästä. Aloitin jo minttumaaria, mutta lanka alkoikin vaikuttamaan ihan kivalta ja otin ja purkasin. Josko saisi vaikka liivin aikaiseksi. Katotaan nyt miltä näyttää perusneulepintana.

Jaahas, josko ulkona loppuisi sade vähäksi aikaa niin päästäisiin haukkamaan raikasta ulkoilmaa. Hyvää viikonloppua.