Tänne Oulun korkeudelle tulivat ensi lumet jo jokinaika sitten. Muutaman päivän näytti jo epätoivoiselta sillä asteet olivat plussan puolella ja vettä satoi. Tänä aamuna oli kuitenkin mukava yllätys, että ulkona näytti tältä
1080116.jpg
Vaikka ulkona on maa valkoisena, kuva todistaa hyvin sen miksi valokuvaus eivät tahdo onnistua. Harmaata on ja tuo otos on räpsäisty puoli kahdeltatoista. Tästä johtuen seuraava kuva on synkän näköinen
.1080115.jpg
Ohje: Stickat från Norrbotten, s.34-35
Lanka: valkea ja tummanpunainen (vaikka näyttääkin mustalta) nalle
Puikot: 3.0 mm sukkapuikot

Nämä ovat aivan ihanat, minun piti ihailla niitä koko eilisilta ja nyt odotan että tenava heräää päikkäreiltä, että pääsen niitä testaamaan. Menee siis visusti omaan käyttöön. Verrattuna noihin aiemmin postattuihin inkeriläislapasiin nämä ovat aivan toiselta neuleplaneetalta. Ne ovat ihanan pehmeät ja lämpöisen tuntuiset vaikka ovatkin nallea. Juuri sopivat, eivät liian isot mutta jättävät sopivasti ilmatilaa, joka lämmittää. Ilmeisesti kirjoneulelapasiin minulle on oikea yhtälö: nalle+3,0 mm puikot+16 silmukkaa puikolla. Ranneresorin olisi voinut tehdä muutamaa silmukkaa pienemmäksi. Toisaalta pieni löysyys ei käytössä haittaa, sillä lapanen on niin pitkä että se jää hihan alle. Alaosan tyttö-poika kuviota mietin hetken, että korvaanko sen jollain, mutta nyt se on melestäni ehkä parasta koko kuviossa. Muuten ohjeen kanssa oli hieman soveltamista, sillä alkuperäisohje oli lähinnä suuntaa antava. Jännäsinkin koko matkan tuleeko näistä ihan jättiläiset, etenkin kun peukalon paikka piti itse lätkäistä johonkin. Näissä ei siis ole peukalokiilaa. Ohje oli todella koukuttava, tarpeeksi haasteellinen, mutta kuitenkin siten helppo, ettei kaaviota tarvinnut ihan joka silmukan vuoksi tuijottaa. Oli ihan pakko tehdä "vielä yksi rivi". Tämän vuoksi nämä valmistuivatkin kahdessa päivässä, mikä on todella hyvin pienen taaperon kaitsijalle.

Aah, on ne niin ihanat. Saako näin törkeästi hehkuttaa omia tekeleitään. Ihan alkaa hävettämään.

Ohje on otettu tästä kirjasta.1080118.jpg
Ei ehkä kaikkein mediaseksikkäimmän näköinen, mutta kätkee sisäänsä tällaisiakin kaunottaria. Muutenkin olen huomannut, että parhaimmat kirjoneuleohjeet löytyvät juuri näistä vähän vanhemmista opuksista (tämä on vuodelta 1978). Suurin osa ohjeista oli omaan makuuni turhan riemunkirjavia, mutta joukossa oli helmiä. Kun ensimmäisen kerran kirjastossa katselin tuota kantta, minulla kesti jonkin aikaa ennen kuin tajusin miksi pannumyssyyn on laitettu tupsu. Niin, sehän on aito 70-luvun pipo. Muistan minäkin nuo omasta lapsuudestani. Vielä niitä ei ole näkynyt katukuvassa vaikka retro onkin nykyään kovasti muotia.

Kirjassa oli muuten hienot sukat.1080124.jpg
Toivottavasti saa edes jotain osviittaa. Malli on oikeasti toteuttamiskelpoinen. Naurua vain herätti tuo ihanaakin ihanampi sverige-väritys. Näille voisi olla käyttöä ensi syksynä, kun mies katsoo finn-kampenia.