Jääkaappi toimii taas. Periaatteena on, että töpseli vedetään seinästä ja annetaan koneiston jäähtyä tunnin verran ja taas toimii. Teknisestä tuesta oli sanottu, että meillä on kolme vaihtoehtoa. Jostain syystä tuo jääkaappimalli ei sovi meidän "sähköjärjestelmään". Voimme saada toisen halvempaa mallia olevan kaapin tilalle tai jos onnistumme sinnittelemään toukokuulle niin saamme uuden mallin joka upolta tulee silloin markkinoille. Jotenkin vain tuntuu, että kait se uusikin malli on aika samoilla järjestelmillä pelaava kuin tuo vanha, joten kestääkö sekään. Viimeinen vaihtoehto on rahat takaisin. Se ei taas minusta ole hyvä, sillä jos hyvitetään vain se summa, jonka me maksoimme, emme sillä rahalla saa vastaavaa muun merkkistä. Kodinkoneliikkeissä kun hinnat alkavat tippua aika roimasti siinä vaiheessa kun tuotteita ostetaan useampia. No katsellaan.

Kävin eilen akateemisessa ostamassa IK:n. Ihan kiva, vaikkakin minua ei hirveästi sytytä nuo pikku pikku topit ja jakut. Dovetail Pullover pääsi jo puikoillekin asti. Katsotaan mitä siitä tulee. Varsinaisesti ostin lehden  Bleding Hearts Stolen takia, josko jossain vaiheessa olisi tarpeeksi aikaa tehdä ja varaa sijoittaa johonkin ylelliseen lankaan. Minä kun en noita kolmiohuiveja osaa käyttää...

Luin eilen koppuun Pienen lankakaupan. Mitähän tuohon nyt sanoisi.Tiesin jo ennakolta, että se ei varsinaisesti ole mikään nobelin arvoinen proosa teos, mutta pettymys se silti oli. Tällaisia kirjoja lukiessa mieleen tulee aina kysymys, miksi? Miksi joku haluaa tehdä tällaisia kirjoja ja sitten niitä vielä julkaistaan. Tiedän, että jenkkimarkkinat ovat isot. Tuskin tämän tasoista kirjallisuutta olisi päässyt edes läpi suomessa. Kirja alkaa kepeänä romanttisena hömppänä ja yrittää muuttua lopussa vakavaksi draamaksi. Henkilöhahmot jäävät todella ohuiksi. Kehenkään ei varsinaisesti pysty samaistumaan, juuonessa hypellään siellä täällä. Kyllä yli 600 sivussa pitäisi pystyä parempaan. Mielestäni ainakin kirjan kustannustoimittajan olisi pitänyt kirjaa ryhdistää. Tuskin tällainen kirja olisi päässyt bestseller-listoille, jos tarina olisi sijoittunut esimerkiksi kirjakauppaan. Mutta kun neulonta on trendikästä, niin kirjailija on iskenyt markkinarakoon. No mielipiteitä tästäkin kirjasta on varmaan monia. Tulipa luettua niin tietää mistä muut puhuvat.

Lukeminen on minun rakkain harrastukseni. Minulla on aina vähintään yksi kirja kesken. Jos kotoa ei löydy lukematonta kirjaa, iskee paniikki. Silloin pitää kirjahyllystä etsiä ensiapua, kunnes pääsee kirjastoon. Muistan kun meidän kotipaikkakunnalle tuli kirjastoauto (asuin lapsuuteni syrjäkylällä). Olin varmaan neljännellä luokalle. Voi sitä lukemattomien kirjojen määrää. Joka toinen maanantai oli juhlapäivä. Siitä asti lukeminen on ollut henkireikä. Todella harvassa ovat ne päivät, ettei mitään lue. Viimeistään ennen nukkumaanpanoa tulee luettua muutama sivu, muuten ei osaa päätään painaa tyynyyn. Olen huomannut, että neulonta on vähentänyt lukemisen määrää, mutta toisaalta myös neulominen ja lukeminen onnistuu yhtäaikaisesti...

Ulkona pyryttää taas. Kyllä se talvi sittenkin hiipi myös näille leveysasteille.