Joulu tuli ja meni. Vähän ehkä meni ohi meidän perheessä. Miehen kanssa puhuttiin, että tämä on viimeinen joulu, kun pitää kiertää pohjoissuomi jouluna sukulaisten perässä. Nytkin oltiin aatto kotosalla ja lähdettiin joulupäivänä turneelle, yö siellä ja toinen täällä. Kaipaisi enemmän sitä rauhoittumisen aikaa, kun saa rauhassa kotona venyä pyjamassa ja tuijottaa televisiosta tyhmiä elokuvia. Leikkiä pojan kanssa uusilla leluilla ja käydä ulkona ihmettelemässä naapureiden jouluvaloja. Onhan niitä sukulaisiakin kiva nähdä, mutta kun välimatkat on pitkiä ja kiire seuraavaan paikkaan ja huono omatunto, jos toisessa paikassa on kauemmin kuin toisessa. Hrmp, ensi joulu ollaan kokonaan kotona ja sukulaisvierailut sitten erikseen.

Asiasta toiseen. Mies valmistautuu illaksi Himin keikalle, joten päivällä oli sopiva hetki kiristää mies poseeraamaan tennessee puseron kanssa. Oli jopa hetki varsin valoisaa. Harmi, että alla olleen t-paidan printti vähän kuultaa läpi.
2185167.jpg
Malli: Son of Stitch'n bitch, Juomalaulajan lämmike
Lanka: Novita tennessee khakin vihreä 667 g
Puikot: 4,0 mm ja 3,5 mm kauluksessa ja hihan suissa
Koko: Noin S/M, mutta silmukkamäärä L-koosta

Tätä on väännetty antaumuksella. Joku voikin muistaa, että tein samasta langasta puseron jo alkuvuodesta ja se oli suoraan sanottuna aivan hirveä. Kiristi hartioista ja hihatkin olivat liian lyhyet. Aikansa paita marinoitui kaapissa kunnes otin ja purkasin langat. Sopivan mallin etsiminen tuotti tuskaa. Ensinnäkin puuvillalangoille ei ole käytännössä ollenkaan malleja (ainakaan ilmaisia ja jos vertaa naisten mallitulvaan). Ja jos löytyi jonkinlainen malli niin se oli tehty paksusta villalangasta, jota ei oikein voinut soveltaa tennesseelle. Lisäksi tuntui, että miesten mallissa oli lähinnä kahta variaatiota, erittäin tylsää sileää tai ribbiä tai sitten mallit olivat leveitä pussittavia tai muuten sellaisia, että tiedän ettei mies niitä ikänä tulisi pitämään. Helpotuksen tuskaan toi kuitenkin kirjastosta bongattu uusin Stitch'n bitch. Kirjassa on useampiakin hieman "nuorekkaampia" neuleita, joita voisin ajatella mieheni päälleen pukevan. Tai ainakin jonkinmoisen muokkauksen jälkeen. Ainoa asia mikä kirjassa nostatti hymyn huulilleni oli toteamus, ettei puuvillasta kannata puseroa tehdä, ainakaan jos ei asu hyvin lämpimässä ilmastossa tai ainakin jos puseroa pitää vain sisätiloissa. Kuumakallelta kun kysyin ensimmäisen pitokerran jälkeen hieman huolestuneena, että oliko pusero kylmän tuntuinen, niin vastaus oli ehdoton: "no ei se ainakaan kylmä ole, vähän kuumanlainen ennemminkin." Eli turha haaveilla mitään alpakkapuseroiden teosta.

Loppuun asti jännäsin kokoa. Tennessee on vähän ohuempaa kuin alkuperäisohjeen villalanka ja sovelsinkin ohjetta ottamalla isomman koon silmukkamäärän. Mielessä kävi myöskin, että olisin alkuperäisidean mukaisesti tehnyt hihat ja kaula-aukon toisella värillä, mutta no kun sitä khakin väristä oli siinä purettuna ihan tarpeeksi. Ekan kerran muuten pingotin kappaleet mittoihinsa ja kyllä kannatti. No kiva tämä on ja mieskin on ahkerasti sitä päällään pitänyt, joten hyvä se on.

Nämä valmistuivat jo ennen joulua.
2184770.jpg
2184759.jpg
Malli: Saltkråkan
Lanka: Oranssi 7 veikka 115 g
Puikot: 4,0 mm

Kiva malli. Ihailin näitä jo heti silloin kun Elina ensimmäisen parinsa esitteli blogissaan. Tein kierrettynä oikeat silmukat, en muista oliko tätä mainittu ohjeessa, mutta jotenkin siten vain tulee kauniimpia palmikoita.

Tälle vuodelle meinaan vielä saada minttumaarin valmiiksi. Vika kaavio menossa, joten eiköhän se tänään valmistu. Tämä menee nyt laittamaan pöperöä pöytään. Hyvää tulevaa vuotta, jos en ennen h-hetkeä enää päivitä blogiani.