Ihan ensiksi vastaus kommenteissa esitettyyn kysymykseen. Eli Vuokko, jostain syystä en onnistunut kommentoimaan suoraan blogiisi, joten vastaus tätä kautta, toivottavasti löydät sen:) Gilmore vestissä minulla oli silmukoita l-loon mukainen 104. Tähän tietty vaikuttaa paljon käsiala ja kropan muoto, luulenpa että minulla on tuo keskivartalon seutu vähän pyöreämpi. Omasta mielestäni istuvamman puseron liivin yms. saa tekemällä kappaleet erillisenä, vaikkakin pyörönä ainaoikean tekeminen on niin paljon helpompaa. Sivusaumat antavat enemmän ryhtiä ja muotoilevat lisäysten ja kavennusten ohella vaatetta entisestään. Tämä tietty on vain minun vaatimaton mielipiteeni.

Sitten päivän aiheeseen. Viimeisen viikon aikana on koko kevään mieltä kaihertanut huoli hieman hellittänyt. Ja se kyllä on näkynyt käsitöiden teon räjähdysmäisenä kasvuna. Yksi villatakki odottaa sitä, että päätän minkä pituiset hihat siihen haluan, eräs pikkutyö odottaa ihan pientä viimeistelyä, eräs isompi virkkaus on puolessa välissä. Lisäksi ostin eilen pitkästä aikaa lankaa. Kyllä se virkistää. Jotain valmistakin tippui puikoilta viime viikolla.

3652614075_7137844704.jpg

Tämä malli on ollut to do-listalla jo kauan. Lisäksi lankakin on ollut kaapissa reilun vuoden. Harmittaa, ettei tullut useampaa kerää hamstrattua tätä kotiväen sävyä, kun se lähimarketissa oli halvennuksessa 3,5 eurolla. En silloin tajunnut, että sehän on oikeasti halpaa. Tyhmä minä. Tästä olisi tullut esim. kaunis kesähuivi sukkien pariksi. Niin masokistinen en kuitenkaan ole, että haaveilisin isommasta työstä näin liukkaalla ja ohuella langalla.

3652612083_6c9232b364.jpg

Huomasi muuten, että sukkapuikkojen käytöstä oli vähän aikaa. Liukas lanka ja ohuet puikot sekä kilometri vartta olivat aika puuduttava yhdistelmä. Kirjaimellisesti. Vasemman käden pikkurilliin alkaa pikkuhiljaa palata verenkierto ja ehkä pientä tuntoakin. Puiset puikot tietty voisi auttaa asiaa, mutta en uskalla kokeilla, sillä veikkaan että niin ohuet puikot napsahtavat poikki. Niin ja ainoa mikä tähän puutumiseen auttaa on neulominen. Kun muutaman sukkaparin tikuttaa viikossa niin ei vaivaa enää ilmene (tai sitä ei huomaa).

3653408814_988e0e3510.jpg

Silkkinauhoja en virittänyt. Menee jo turhan tyttömäiseksi minulle. Tosin ehkä johonkin juhliin voisi ajatellakin. Malli oli kyllä sikahelppo, sopivaa hiekkalaatikko neulottavaa. Vaikka en välitäkään kärjestä aloitetuista sukista niin polvareissa se on kyllä ainoa oikea suunta. Pohjelisäykset tulee juuri siihen mihin pitääkin. Tiimalasikantapää vaihtelun vuoksi. Näyttävät omaan silmääni kauniimmilta kun tehdään tästä suunnasta.

3653410698_5b71e90a1a.jpg

Malli: Södera-sukat

Lanka: Novita kotiväki farkunsininen 140 g

Puikot: 2,5 mm