Otsikkoon viitaten,  pienenä aina ihemttelin miksi keskiviikko oli keskiviikko. Oikeastihan torstai on keskimmäinen päivä. Eikä se selity edes arkipäivien keskimmäisyydellä, lauantai kun on ennen ollut ihan työpäivä. Kaikenlaista sitä mieleen tuleekin tällaisena harmaana ja sateisena aamupäiväna.

Edit: AnneM valaisi minua, että viikko alkoi ennen sunnuntaina. Samalla selvisi myös toinen asia, joka kovasti askarrutti pienenä, miksi serkkuni kovasti väitti, että sunnuntai on viikon ensimmäinen päivä. Niin ne vuosikymmeniä vaivanneet asiat selviävät:)

Virrat ovat vieläkin vaiheessa.
1533734.jpg
Päätin tehdä pitkän mallin, ihan vain lankoja kuluttaakseni. Nyt kun ilmat kylmeni, muistui mieleen, että tuollaiset polvipitkät sukat ovat ihan kätevät myös pitkien housujen alla. Sukista siis toinen lähenee polvea. Kovin hitaasti edistyvät. Malli ei mitenkään hirveän vaikea ole ja lankakin on paksuhkoa, tuntuu vain että neulonta-aika on huvennut johonkin. Asiaan vaikuttaa sekin, että nyt on tullut luettua aika paljon. Niin ja lätkän mm-kisat eivät minua hirveästi kiinnosta... Televisio on iltasella kuitenkin aina pelissä, joten minä suosiolla vetäydyn jo varsin aikaisessa vaiheessa petiin hyvän kirjan seuraan.

Ideoita neuleisiin kyllä on vähän liikaakin. Liityinpä minäkin Haaviston lapasmallien neulojiin. Kirjaahan minulla ei ole, elättelen vielä toiveita, että sen saisi jostain muualtakin kuin jujusta. Siispä eilen hain opuksen kirjastosta. Osaisi vain päättää minkä mallin päästäisi puikoille ensimmäisenä. Lina kutkuttelisi myös puikkoja.

Huah, blogilista. Jospa se siitä asettuisi. Nyt näyttäisi, että asiasanat ja tilaajat ovat vähän sinnepäin, mutteivat kuitenkaan vielä oikein. Enkä saa selvää luetuista ja lukemattomista blogeista. No katsellaan.

Kävin eilen gynekologilla. Viime syksynä paloi hermot tk:n kanssa. Onhan se tietenkin niin, että suomessa on yksi maailman parhaista ja halvimmista sairaanhoitopalveluista, mutta voisi sitä vähän hoitaakin potilaita. Käynnin syy oli siis gynetarkastus ja papa-koe. Joopa se joo, lääkäri puhui ehkä kymmenkunta epäselvää sanaa, ei kuitenkaan kokonaisia lauseita. Kertaakaan ei katsonut silmiin. Otti kokeen, mutta tarkastuksesta ei voi puhua, tai tiedä häntä jos yhdellä sormen tökkäisyllä mahaan on sellainen vaikutus. Eilen sitten kävin yksityisellä. Aah, ensimmäisen kerran sain luetettavan ja asiantuntevan oloista palvelua. Lääkäri kuunteli ja keskusteli. On kyllä mukavaa, kun lääkäri tietää vaivoistasi enemmän kuin sinä itse. Toisin on pari kertaa ollut endometrioosin kanssa. Kaiken huippu oli se lääkäri joka surffasi netistä tietoa endosta. Ei hirveetä luottamusta herättäny. Niin ja eräskin vaiva, jota opiskeluaikana seurattiin 5 vuotta sai selityksen. Normaalia, lääkäri vaikutti vähän huvittuneelta, ettei sitä olisi tarvinnut erikseen kontroloida. Kyllähän se lysti tuli maksamaan, etenkin kun teki vielä ultrauksen päälle, mutta jotenkin näillä vaivoilla oli helpottava käydä OIKEALLA lääkärillä. Syön sitten vaikka loppukuun kaurapuuroa. (On niissä terveyskeskuksissa varmasti hyviäkin lääkäreitä, muttei ne tietenkään ole erikoislääkäreitä ja ehkä mulla on ollut vähän huono tuuri).

Jaahas, jos sitä viikkais pyykkiä kaappiin ja katselisi josko saisi tikutettua toisen virran loppuun. Näkymisiin.