Pitkään lankalaatikossani on majallut kaksi vihreää 7 veikan jämäkerää. Monesti olen niitä käsissäni pyöritellyt, josko tekisi niistä sukkia tai lapasia. Takaraivossa on kuitenkin piillyt pakkomielle, nämä ovat ihan selvästi kilpikonna. Kerran aloitinkin kilppistä viime syksyn novitasta, mutta en tainnut päästä ensimmäistä kerrosta pitemmälle. Nyt langat ovat kokeneet kohtalonsa.
1509676.jpg
1509682.jpg
Malli: Sheldon
Lanka: 7 veljestä (n.60 g)
Puikot: 3,5 mm

Vähän epäilin mitä tästä tulee. Tässähän tehdään ensin vartalo ja se näytti lähinnä alienilta, siis siltä joka kuoriutuu ihmisen rintakehästä. Kyllä tästä sitten ihan kilpparin näköinen tuli, kun sain kilven ja jalat näperreltyä. Tämä nimittäin meni jo vähän enemmän näpertelyn puolelle. Näiden pehmojen teossa olisi varmaan kätevät sellaiset nyt kovasti pinnalla olevat 15 cm puikot. Varsinaisesti pinna kiristyi vasta kilven reunusta tehdessä. Ensimmäistä kertaa tein tuollaista i cordia, enkä oikein ottanut ohjeesta selvää, että miten se olisi oikeasti pitänyt tehdä (myönnän en jaksanut lukea), joten tyydyin neulomaan sen suoraan molemmista reunoista kiinni tuohon kilpeen. Miten se nauha oikeasti kiinnitetään neulotun kappaleen reunaan? Mitähän muuta piti sanoa, niin tosiaan, koko yllätti. Kuvista saa aina Sheldonista sellaisen pikkuisen vaikutelman. Tämä oli yllättävän iso, mikä toisaalta oli ihan hyvä, sillä järki ei olisi kestänyt miniatyyrin tekemistä. Langoista jäi vielä kaksi 30 gramman jämää, joskohan nyt pakkomielle antaisi neuloa ne joksikin ihan muuksi.

Eilen sain kirjastosta Punokset puikoille kirjan. En minä ole sitä odotellutkaan kuin koko alku vuoden. Jostain syystä Oulun kirjastot saivat vasta nyt isomman erän tuota kirjaa, olisko painos loppunut kesken? Kiva kirja, ei sitä kait liikaa voi yllistää. Eilen sitä vähän vilkuilin ja näytti että tekniikkakuvat ovat hyviä. Harmi, että sain sen vasta nyt, muhkeat palmikot eivät tällähetkellä ole kuuminta hottia, kun ulkona kevät saapuu kohisemalla. Kukkapenkistä pilkottaa jo kovasti vihreää ja jokin tunnistamaton sininen kukka kukkii kovasti. Niin en tosiaan ole mikään viherpeukalo...

Jaahas, taidan mennä katselemaan lankalaatikkoani, josko sieltä löytyisi jotain mukavaa tekemistä. Tekisi vieläkin mieli tehdä pehmoja, niitä kun on joka paikka pullollaan ja jämiä saa aika hyvin kulutettua. Päivänjatkoja.

p.s. Marjutj kyseli onko pyörä ollut hyvä. Kyllä se on. Kevyt polkea, jopa Oulussa, jossa on aina vastatuuli. Tosin mulla on vertailukohtana vanha tunturi, joka on parikymmentä vuotta vanha ja jossa on kolmonen jumahtanut paikoilleen. Lisäksi kettingit on ruostunu aika pahaan kuntoon. Elikä kaikki siihen verrattavat ajopelit on yleensä aika kevyitä ajaa.