Saa nähdä miten nelomiselle käy, kun sormien puutuminen on muuttunut nyt koko vasemman käden puutumiseksi ja lieväksi säryksi. Pitäisi varmaan malttaa antaa olla levossa...

Eilen Mari kirjoitti omassa blogissaan neulonnan apuvälineistä ja sai minutkin pohtimaan asiaa. Minullahan oli neulontaharrastus telakoilla melkein seitsämän vuotta ennen kuin viime syksynä palasin lankojen ihanaan maailmaan. Sinä aikana oli tapahtunut paljon kehitystä. Olin kuullut itseraidoittuvasta sukkalangasta, siitä toitotettiin aikoinaan paljon muuallakin kuin varsinaisissa käsityöfoorumeissa, kun se Novitalta tuli markkinoille. Varsinaisesti täysin uusi tuttavuus oli kuitenkin pätkävärjätty lanka. Ensimmäinen ajatus oli, että voi kauhistus minkälaista sekametelisoppaa. Sittemmin on silmiini sattunut ihan kivan näköisiä värjäyksiä, joten mielipiteeni tästä värjäystavasta on vielä kaksijakoinen. Tuskin kuitenkaan tulen ikinä toteuttamaan kokonaista puseroa tms. tällaisesta langasta.

Sitten on paljon muita apuvälineitä. Joskus tuntuu, että neulontakin muuttuu välineurheiluksi, enkä puhu nyt vain lankalaaduista ja puikoista, joita olen jo aiemmin sivunnut kirjoituksissa. Kierroslukumittari olisi varmasti ihan oiva kapuväline, jotenkin vain tuntuu, että se olisi aina pikkuapulaisen leikkilaatikossa tai muualla teillä tietämättömillä. Monesti joudun epätoivoisesti tiirailemaan, mittailemaan ja laskemaan, että joko niitä kierroksia on tarpeeksi. Tähän on kuitenkin auttanut ihan perinteinen tukkimiehen kirjanpito. Suurin ongelma minulla on kuitenkin se, että jossain vaiheessa alan epäillä olenko merkannut oikean määrän kierroksia muistiin.

Silmukkamerkit olivat minulle täysin uusi tuttavuus, kun tutustuin blogien maailmaan. Olen ihastellut hienosti tehtyjä killuttimia, joita blogeissa pyörii. Ehkä näidenkin arvo minulle valkenee joku päivä, kun teen jotakin suurta pyöröneuletta. Tähän asti alempaan silmukkaan pujotettu lanka on ajanut saman asian.

On kuitenkin yksi uusi tuttavuus, jonka kanssa olen nykyään erottamaton. Nimittäin palmikkopuikko. Olin nähnyt näitä mutkapuikkoja aiemmin lähinnä käsityökirjoissa. Suhtautumiseni oli kuitenkin melko skeptinen, saman asianhan ajaa periaatteessa sukkapuikko. Kärkkäisellä oli kuitenkin ohittamaton "tarjous": Novitan palmikkopuikot 70 senttiä. Päätin sijoittaa näihin, kun ne eivät enempää kukkaroa verottaneet. Kokeilin kerran ja nyt en vaihtaisi pois. Aivan nerokas keksintö. Nyt ei tarvi huolehtia apupuikon tippumisesta (ja samalla silmukoiden tippumisesta). Palmikkopuikon voi huoletta jättää myös kiinni työhön, jos tulee tilanne, että pitää kesken neulomisen rynnätä johonkin (ja niitä tilanteitahan meillä riittää). Ehkä en siis olekaan aivan toivoton, luultavasti minulla on kohta kaikki mahdolliset lisävarusteet ja vielä deluxe versioina.