Vähän alkavat nuo viikonpäivät hämärtymään näin joululomalla, kun keskellä viikkoa on joka välissä noita juhlapyhiä. Viime vuodelta on vielä yksi työ esittelemättä. Näin synkimmän talven keskellä juhannushuivi.
2193796.jpg
Malli: Minttumaari
Lanka: Anopilta saatu tuntematon villalanka (135 g)
Puikot: 5,0 mm
Koko: n. 150 x 95 cm

Eipä ole mikään ihme, että esimerkiksi räveltämöstä minttumaari projekteja löytyy 104 kappaletta. Malli on aivan mainio. Yksinkertainen, mutta kaunis. Mallikerrankin oppii nopeasti ulkoa. Tässä vaiheessa täytyy kyllä sanoa muutama sana Ullasta. Itse kun olen aloittanut aktiivineulonnan noin puolitoista vuotta sitten, niin no, ulla on aina ollut siinä. Jotenkin se on itsestäänselvyys. Mutta sitähän se ei ole. On aivan upeaa, että tällaisia ohjeita löytyy netistä, että joku on nähnyt vaivan kirjottaessaan ohjeen ja joukko muita vapaaehtoisia on vielä tehnyt hurjasti töitä sen eteen, että ohjeet ovat kaikkien ulottuvilla. Täysin ilmaiseksi. Ja vielä suomeksi. Kiitokseni kaikille teille ullan tekijöille.

Lanka on jotain tuntematonta ruskeaa villalankaa. Anopin varastoista adoptoitua. Se riittikin juuri ja juuri varsinaiseen huiviin, päättelyyn piti ottaa kaveriksi ruskeaa nallea. Tätä huivia tehdessä tunsin itseni jälleen kerran todella fiksuksi ja nokkelaksi. Ohjeessahan mainitaan, että kakkoskaaviossa ehjiä ruutuja tulee olla parillinen määrä. Ei mennyt yksinkertaisen humanistin tajuntaan. Siis mitä ruutuja. Koetin laskeskella ja miettiä. Lopulta tein yksinkertaista tukkimiehen kirjanpitoa toistetuista kaavioista ja tehdyistä kierroksista. Kunnes aaton aattona tikutin huivia silmät ristissä samalla kun odotin kinkun kypsymistä ja merkityt kierrokset hukkuivat, jonnekin kinkun rasvan sekaan (noin niinkuin kuvannollisesti). Tunsin jo jonkinasteista paniikkia, että miten minä nyt selvitän niiden salaperäisten ehjien ruutujen lukumäärän. Työnsin koko huivin tekeleen jouluksi pois silmistäni. Välipäivinä sitten kaivoin sen takaisin näkyviin. Pyörittelin taas käsissäni ja koetin laskea, että montako kierrosta on tehtynä, montako pitsikuviota tulee yhdessä kaaviossa, laskin langankiertoja, kunnes PLING. Johan syttyi humanistinkin aivoihin se kuuluisa hehkulamppu. Keskisilmukan molemmin puolin on langankierrot, jotka laskemalla voi selvittää, että montako kierrosta ja näin kaavion toistoa on tullut tehtyä. Että minä olen fiksu. No opinpahan jotakin.

Hyvää  viikonloppua! Lähden katselemaan joko jauhelihaperunavuoka alkaisi olla syötävissä. On muuten todella herkullinen ruoka siihen nähden, että raaka-aineet on aika arkisen kuuloiset. Suosittelen.